{"id":1748,"date":"2025-06-23T17:24:58","date_gmt":"2025-06-23T17:24:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pppy.fi\/?page_id=1748"},"modified":"2025-06-24T14:55:56","modified_gmt":"2025-06-24T14:55:56","slug":"linnakesaarikierros-10-12-6-2025","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/linnakesaarikierros-10-12-6-2025\/","title":{"rendered":"\u201dLinnakesaarikierros\u201d 10. – 12.6.2025"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a>
Matkalaiset Kuuskajaskarin tykill\u00e4 – Matti Luokola<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kes\u00e4kuun alun merellinen rannikkolinnake- ja majakkakierros oli Tuomon ja Essen hyvin suunnittelema ja valmistelema t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n ohjelmamme p\u00e4\u00e4tapahtuma. Tuomon jalkaleikkauksen takia loppuvalmistelut ja kellottaminen j\u00e4iv\u00e4t Essen harteille. Yhdess\u00e4 Hilkan kanssa he tekiv\u00e4t j\u00e4lleen perusteellista ty\u00f6t\u00e4. Kaikki oli hyv\u00e4ll\u00e4 mallilla!<\/p>\n\n\n\n

Huhtikuun alussa tilanne muuttui dramaattisesti! Esse kuoli yll\u00e4tt\u00e4en ja hommat j\u00e4iv\u00e4t Tuomon yksin hoidettaviksi. Ensimm\u00e4iseksi oli selvitett\u00e4v\u00e4 mit\u00e4 Esse oli valmistellut ja sopinut! Tuomo selvisi tilanteesta ja hoiti matkan kunnialla maaliin. Kiitos Tuomolle!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kertaisella sotahistoria- ja kulttuurimatkallamme me vierailimme kahdella rannikkotykist\u00f6linnakkeella – Rauman edustalla Kuuskajaskarilla ja Hangon edustalla Russar\u00f6ss\u00e4. Matkaan sis\u00e4ltyiv\u00e4t my\u00f6s k\u00e4ynnit Kylm\u00e4pihlajan ja Bengtsk\u00e4rin majakoilla. Matkan vastuullisena j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Salon Matkatoimisto ry. Meid\u00e4n onneksemme Tuula Tuovinen hoiti kuitenkin viel\u00e4 hotelli- yms varaukset ja kuljettajanamme oli vanhassa tutussa sinisess\u00e4 bussissa V-H!<\/p>\n\n\n\n

Kylm\u00e4pihlaja ja Kuuskajaskari<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 siirryimme aamulla varhain Tuovisen sinisell\u00e4 maanteitse Raumalle, josta purjehdimme ensimm\u00e4iseksi m\/v \u201dApollonialla\u201d Kylm\u00e4pihlajan majakalle.<\/p>\n\n\n\n

Kylm\u00e4pihlajalla vietimme aluksi saaren kalliolla kauniissa kes\u00e4s\u00e4\u00e4ss\u00e4 muistohetken Esselle. Tilaisuuden aluksi lauloimme yhteisesti virren 170 Jumala ompi linnamme<\/em> ensimm\u00e4isen s\u00e4keist\u00f6n. – Todettakoon, ett\u00e4 edellisen kerran teimme n\u00e4in Virossa Vatseliinan kirkolla 30.1.2009. Silloin oli tapahtunut yht\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4: Yhdistyksemme silloinen puheenjohtaja, Helenan puoliso Kari Turpeinen oli menehtynyt \u00e4killisesti runsaat pari viikkoa aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Virren j\u00e4lkeen muistelin kadettitoverini, kaksinkertaisen kurssiveljeni ja elinik\u00e4isen hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4mme kanssa viett\u00e4mi\u00e4ni hetki\u00e4 yhteisell\u00e4 sotilaan tiell\u00e4mme. Kummankin uraan vankasti vaikuttanut yhteinen kurssimme oli ISL 12:n tekninen opintosuunta Sotakorkeakoulussa<\/strong> vuosina 1977-79. Kurssimerkit me saimme historiallisesti SKK:n vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1.11.1979<\/strong> juhlavassa tilaisuudessa Ilmapuolustuksen ylemm\u00e4ss\u00e4 yhdistetyss\u00e4 sotilaskomentaja- ja insin\u00f6\u00f6riopistossa Odessassa – keskell\u00e4 Ilmatorjuntaohjus 79 Petshora-opintojamme. Ohjelmassa oli my\u00f6s Essen \u201dpriimuspuhe\u201d – arvalla ratkaistuna. Vaikuttava oli Essen johtaman suomalaisten sotilaiden kuoron esitys Lokakuun vallankumouksen 62. vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 7.11.!<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Kertasin seuraavaksi kursorisesti Essen sotilasuran todeten lopuksi, ett\u00e4 sotilaan tiemme kohtasivat viel\u00e4 kerran symbolisesti Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassa, josta Esse l\u00e4hti esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4vist\u00e4 reserviin samalla ovenavauksella kun min\u00e4 tulin laitoksen johtajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Meille kaikille on varmaan j\u00e4\u00e4nyt l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti mieliin Essen toiminta yhdess\u00e4 Tuomon kanssa toisena sotahistorian asiantuntijanamme ja ennen kaikkea matkojemme ansiokkaana oppaana.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi kohotimme maljan Essen muistolle sek\u00e4 retkemme ja yhdistyksemme onneksi. Kuohuviiniperinneh\u00e4n on tullut retkillemme Essen aloitteesta. El\u00e4m\u00e4 jatkuu!<\/strong><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
\u201dJumala ompi linnamme\u201d – Matti Luokola; Esse\u00e4 muistellen – Matti Luokola<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Omatoimisen saareen ja majakkaan tutustumisen j\u00e4lkeen jatkoimme sitten Kuuskajaskarin linnakesaarelle.<\/p>\n\n\n\n

Entisell\u00e4 26.5 hehtaarin kokoisella linnakesaarella armeijan tunnelma on yh\u00e4 vahvasti aistittavissa. Saarelta l\u00f6ytyy monia mielenkiintoisia puolustusvoimien tutustumiskohteita, kuten esimerkiksi nelj\u00e4 armeijan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistamaa rannikkotykki\u00e4, joista yksi on edelleen toimintakuntoinen. K\u00e4vimme paikallisen oppaan johdolla tuolla tykill\u00e4 ja sen tuliasemaluolassa. Saarelta l\u00f6ytyy my\u00f6s merivalvonta- ja tulenjohtotorni.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n




Linnakkeen p\u00e4\u00e4tykki oli
152\/50 T<\/strong> Canet<\/strong>, joka on 152\/45
-tykin vuonna 1956 nykyaikaistettu versio varustettuna Tampellan 50 pituuskaliiperin putkella. Kantama sill\u00e4 oli noin 25 kilometri\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tulinopeus kartussilaukauksia k\u00e4ytt\u00e4en oli 4\u20136 laukausta minuutissa.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Toimiessaan linnakkeena saari kuului Turun Rannikkorykmenttiin. Linnake muutettiin valmiuslinnakkeeksi vuoden 1996 alussa, varusmiesten poistuttua sielt\u00e4 lokakuussa 1996 vartiolinnakkeeksi ja sittemmin linnake kylmeni kokonaan vuoden 2000 lopulla.<\/p>\n\n\n\n

Nautimme maittavan keittolounaan linnakkeen ravintolassa. Mielenkiintoisena k\u00e4yntikohteena oli viel\u00e4 lintu- ja kivin\u00e4yttely.<\/p>\n\n\n\n

Saareen tutustumisen j\u00e4lkeen palasimme Raumalle ja siirryimme y\u00f6ksi Turkuun. Majoituimme siell\u00e4 Seurahuoneelle ja nautimme hotellissa maittavan illallisen.<\/p>\n\n\n\n

Bengtsk\u00e4r<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\n
\n

Turusta siirryttiin 11.6. aamulla Hankoon, jossa ensin k\u00e4v\u00e4isimme Mannerheimin perustamassa ja vuosina 1927 – 33 omistamassa \u201dNelj\u00e4n tuulen tuvassa\u201d – sateen sattuessa sateessa. Sitten matkasimme tuulisessa keliss\u00e4 m\/s \u201dSummersea\u00b4lla\u201d Bengtsk\u00e4rin majakkasaarelle. Maihinnousu sateiselle saarelle oli sekin haasteinen!<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Marskin \u201dNelj\u00e4n tuulen tupa\u201d Hangossa – Matti Luokola<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

Saarivierailumme alkoi oppaan tarinalla majakasta ja kalliosaaren omistuksesta k\u00e4ydyist\u00e4 kiivaista taisteluista hein\u00e4kuussa 1941. Omatoimisen tutustumisen aikana hyv\u00e4jalkaisimmat k\u00e4viv\u00e4t jopa majakan huipulla – 52 m merenpinnasta. Haahkoja n\u00e4kyi hautomassa ymp\u00e4ri saarta. Niit\u00e4 kerrotaan pesiv\u00e4n saarella ihmisten turvissa yli 500! – Koko ajan jatkunut sade kyll\u00e4 latisti k\u00e4ynti\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/a>
Majakka tulosuunnasta pohjoisesta – Matti Luokola<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/a>
Alkusanat kahvilassa, opas Hanne – Kalervo Sipi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

26- 27.7.1941 25-vuotiaan ltn Fred Lutherin johdolla k\u00e4yty Bengtsk\u00e4rin taistelu oli vaiherikas, verinen, mutta suomalaisten kannalta voittoisa. Kun taistelu aamuy\u00f6ll\u00e4 oli kiivaimmillaan, siihen osallistui maalla, merell\u00e4 ja ilmassa yhteens\u00e4 noin 1500 miest\u00e4. Kahakan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 illan suussa saaressa ei ollut j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n taistelukelpoista ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotilasta. Suomalaisten tappiot kaatuneina olivat 32 sotilasta ja ven\u00e4l\u00e4isten 60 – 100.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
\u201dBengtsk\u00e4rin majakan vartija\u201d ja haahka – Matti Luokola<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Bengtsk\u00e4rist\u00e4 palasimme hieman rauhallisemmassa keliss\u00e4 Hankoon, jossa y\u00f6vymme alun perin Lars Sonckin suunnittelemassa tyylikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 Spa Hotel Regatasssa. Illallinen siell\u00e4 oli runsas ja maittava – yll\u00e4tyksen\u00e4 verinen h\u00e4rk\u00e4pihvi lisukkeineen.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Russar\u00f6, Hangon Rintamamuseo ja Dagmarin puisto<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\n
\n

Aamulla 12.6. purjehdimme taas m\/s \u201dSummersea\u00b4lla\u201d Hangon edustalla sijaitsevalle Russar\u00f6n linnakkeelle, joka on viel\u00e4 ajoittain Puolustusvoimien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Nytkin siell\u00e4 olivat k\u00e4ynniss\u00e4 Rannikkoprikaatin k\u00e4siaseammunnat. – Vauhdikkaana ja asiantuntevana oppaanamme oli kom evp Jarmo Valtimo, joka oli ollut mm Hagon Rannikkopatteriston komentajana vuosina 2000-01.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Vauhdikas oppaamme kom Jarmo Valtimo – taustalla 100 TK – Kalervo Sipi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

Russar\u00f6n noin 80 hehtaarin linnakesaari on edelleen puolustusvoimien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja siviilit p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4ym\u00e4\u00e4n siell\u00e4 vain opastetusti. Saari kuului aikoinaan nyt jo lakkautettuun Hangon Rannikkopatteristoon. Saarella sijaitsee 1863 valmistunut viisikerroksinen Hangon kaupungin vaakunassakin oleva kivimajakka, jota kutsutaan nimell\u00e4 \u201dHangon silm\u00e4\u201d. Saaren erikoisuutena on kaksi sotahistoriallista aarretta, alkuper\u00e4iset Bethlehem Steel Company:n 234 mm:n merikanuunat, jotka ovat ainutlaatuisia koko Euroopassa.
Saimme innokkaan oppaamme johdolla tutustua majakkaan ja sek\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 niin 234 mm:n j\u00e4re\u00e4n tykin asemissa kuin 100 TK-asemissa. Jarmo kertoi my\u00f6s tosiasioita Russar\u00f6n taistelusta. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 ohjelmanumerona p\u00e4\u00e4simme viel\u00e4 sis\u00e4lle kasarmiinkin.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
\u201dHangon silm\u00e4\u201d – Hangon vaakunassakin – Kalervo Sipi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

J\u00e4re\u00e4 merikanuuna 234\/50 Be (Bethlehem Steel) on todellista sotahistoriaa. Tykit oli alun perin 1910-luvulla tilattu Chilen laivastolle. Kauppa kuitenkin peruuntui ja kuusi niist\u00e4 sijoitettiin vuoteen 1917 menness\u00e4 Russar\u00f6h\u00f6n. Patteri j\u00e4i Suomen itsen\u00e4istytty\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n kuntoon, paitsi ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset olivat heitt\u00e4neet tykkien lukot mereen. Suomi korjasi tykit ampumakuntoon ja paransi 30-luvulla niiden kantamaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 putket yl\u00f6salaisin. Tykit evakuoitiin talvisodan j\u00e4lkeen, sill\u00e4 tykkiasemat j\u00e4iv\u00e4t Neuvostoliiton vuokra-alueen sis\u00e4puolelle. Kolme tykki\u00e4 palautettiin jatkosodan aikana Russar\u00f6h\u00f6n, kun neuvostoliittolaiset olivat poistuneet.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
J\u00e4re\u00e4 Tykki 234\/50 Be – Bethlehem Steel – Matti Luokola)<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Tykin suurin kantama oli 25.5 kilometri\u00e4 (alunp. noin 15 km). Kranaatti juonnettiin mekaanisella hissill\u00e4 tykille ja laukaistiin matkaan ruutipusseissa ollein panoksin. Teoreettinen tulinopeus oli kaksi laukausta minuutissa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tulinopeus 1.5 laukausta minuutissa.<\/p>\n\n\n\n

100 56 TK (100 TK) oli suomalainen kevyt tornikanuuna, joka on modifioitu neuvostoliittolaisesta T 55-panssarivaunun tykkitornista. Kalustoa sijoitettiin runsaasti kantalinnoitteisiin aina 1980- ja 90-luvuille asti. 100 TK -kalusto modernisoitiin 1980-luvun lopulla asentamalla tykkiasemiin laseret\u00e4isyysmittarilla varustetut t\u00e4ht\u00e4ysperiskoopit ja tykkikohtaisen ammunnan mahdollistaneet tykkilaskimet.
Rannikkotykist\u00f6n 1990-luvulla k\u00e4ynnistynyt alasajo johti my\u00f6s 100 TK -kaluston alasajoon. Viimeiset ammunnat toteutettiin vuonna 2012. K\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistuneet tykit deaktivoitiin ja niist\u00e4 osa j\u00e4tettiin tuliasemiin. 100 TK k\u00e4ytti patruunalaukausta, joka juonnettiin mekaanisen juontolaitteen avulla ja ladattiin k\u00e4sivoimin putkeen. Aseen hetkellinen tulinopeus oli noin kuusi laukausta minuutissa, ja se kykeni ampumaan noin 16.8 kilometriin.<\/p>\n\n\n\n

Talvisota Russar\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/em> alkoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vihollisen suorittamilla ilmapommituksilla. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuli tieto neuvostolaivaston uuden risteilij\u00e4 Kirovin sek\u00e4 kahden h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n saattueen tulosta kohti Hankoa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Joulukuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1939 saattue saapui Hangon edustalle. Et\u00e4isyyden ollessa 28 kilometri\u00e4 tunnistettiin havaitun savun aiheuttajiksi risteilij\u00e4 Kirov sek\u00e4 kaksi h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4. Saattue sai l\u00e4hesty\u00e4 viel\u00e4 jokusen kilometrin, kunnes tulenjohtaja antoi k\u00e4skyn h\u00e4irint\u00e4tulen aloittamisesta vasemmalla jaoksella. Muutaman Russar\u00f6n yhdeks\u00e4ntuumaisella Betlehem-tykill\u00e4 ammutun laukauksen j\u00e4lkeen risteilij\u00e4 k\u00e4\u00e4nsi oikean kylkens\u00e4 kohti linnaketta ja vastasi tuleen. Yksi Russar\u00f6n ampuma kranaatti sytytti risteilij\u00e4 Kirovin tuleen ja se poistui alueelta savuverhon suojissa. Kirovin ja h\u00e4vitt\u00e4jien saamista vaurioista on useita versioita. Useat l\u00e4hteet raportoivat Tallinnasta, jonne Kirov hinattiin, ett\u00e4 aluksen kyljess\u00e4 olisi kaksi reik\u00e4\u00e4.<\/em> – Oppaamme Jarmon kertomana l\u00e4hiosuman sirpale sytytti Kirovin ruutivaraston ja siell\u00e4 tapahtui r\u00e4j\u00e4hdys.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Linnakkeen yhdeks\u00e4ntuumaisten tykkien kantama oli alkujaan noin 15 kilometri\u00e4, mutta niihin tehtyjen uudistusten my\u00f6t\u00e4 kantama oli saatu nostettua reilusti yli kahteenkymmeneen kilometriin. Vihollinen ei ollut modifioinnista tietoinen ja n\u00e4in se kyettiin my\u00f6s Russar\u00f6n taistelussa osin yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 alkujaan omilla tykeill\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Russar\u00f6ss\u00e4 taistelusta s\u00e4\u00e4styttiin suhteellisen pienill\u00e4 vaurioilla lukuun ottamatta majakan it\u00e4puolella sijainnutta majakanvartijan taloa, joka t\u00e4ysosuman saatuaan tuhoutui kokonaan. Taistelun j\u00e4lkeen linnakkeen ruokalassa oli viikon verran tarjolla ammunnan satoa, mm. Molo-torskia sek\u00e4 silakkaa Kirovin tapaan. (Otteita Johanna Pakolan kirjoittamasta taistelun historiasta)<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Linnakkeelle k\u00e4ynnin j\u00e4lkeen, tutustuimme Hangon motin 1940-41 tapahtumiin k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 mm Hangon Rintamamuseossa. – Omana mielipiteen\u00e4ni totean, ett\u00e4 tuo veteraanien ty\u00f6t\u00e4 kunnioittamaan tehty museo on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n laaja, mielenkiintoinen ja upeasti toteutettu. Kannattaa k\u00e4yd\u00e4 toistekin!<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Hangon Rintamamuseo – Matti Luokola<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

Museon parkkipaikalla nautimme retken ainoan kentt\u00e4lounaan – uuden konseptimme mukaisesti V-H:n toteuttamana. Se t\u00e4ytti – ruokajuomineen – taas teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja hitsasi j\u00e4lleen ryhm\u00e4mme yhteen!<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Kentt\u00e4lounaalla Pekka Hinkkanen, Mai-Britt Jaakkola, Jukka Vairema ja Kalervo Sipi – Seija Sipi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

12.6. iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tutustuimme Harparskog-linjan parhaiten s\u00e4ilyneeseen bunkkerimuseoon \u201dIrma\u201d. Hieno paikka, joka lis\u00e4si Hangon motin tiet\u00e4myst\u00e4mme. Saman teki k\u00e4v\u00e4isymme Mannerheimin muistokivell\u00e4 paikassa, jossa h\u00e4n kiitti Hangon rintamalla taistelleita ruotsalaisia vapaaehtoisia heid\u00e4n osallistumisestaan meid\u00e4n kolmanteen vapaussotaamme.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/a>
Bunkkerimuseo \u201dIrma\u201d Harparskog-linjalla – Kalervo Sipi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/a>
Mannerheimin muistokivi – Kalervo Sipi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

Kotimatkalla vierailimme viel\u00e4 Raaseporissa Dagmarin puistossa, jonka Esse oli valinnut ohjelmaamme ajatellen nimenomaan mukana olleita naisia. Puisto oli aikoinaan tehty kunnioittamaan ven\u00e4j\u00e4n keisari Aleksanteri III:n ja h\u00e4nen puolisonsa Maria Fjodorovnan – tanskalainen prinsessa Dagmar – vierailua kyseiselle paikalle. Puistosta tuli sitten keisariparille mieluisa k\u00e4yntien kohde.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Dagmarin l\u00e4hde – Kalervo Sipi<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi ajoimme takaisin Nokialle, jossa olimme perill\u00e4 klo 19.
Taas kerran hieno ja upea kes\u00e4retki! Sen suunnittelusta vastasivat Tuomo ja Esse, valmisteluista Esse ja toteutuksesta Tuomo. Kiitos kummallekin – Esselle postuumisti! Matka oli hieno kunnianosoitus Essen muistolle!
Kiitos my\u00f6s Tuulalle ja V-H:lle! T\u00e4m\u00e4 uusi konsepti Salon Matkatoimiston siipien suojassa toimii erinomaisesti. T\u00e4rkeint\u00e4 on se, ett\u00e4 saamme edelleen liikkua Tuovisten sinisell\u00e4 bussilla ja mieluiten V-H:n itse ajamana!
Laadin t\u00e4m\u00e4n raportin kunnioittaakseni Essen muistoa!
Kale<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4kuun alun merellinen rannikkolinnake- ja majakkakierros oli Tuomon ja Essen hyvin suunnittelema ja valmistelema t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n ohjelmamme p\u00e4\u00e4tapahtuma. Tuomon jalkaleikkauksen takia loppuvalmistelut ja kellottaminen j\u00e4iv\u00e4t Essen harteille. Yhdess\u00e4 Hilkan kanssa he tekiv\u00e4t j\u00e4lleen perusteellista ty\u00f6t\u00e4. Kaikki oli hyv\u00e4ll\u00e4 mallilla! Huhtikuun alussa tilanne muuttui dramaattisesti! Esse kuoli yll\u00e4tt\u00e4en ja hommat j\u00e4iv\u00e4t Tuomon yksin hoidettaviksi. Ensimm\u00e4iseksi oli selvitett\u00e4v\u00e4 mit\u00e4 Esse oli valmistellut ja sopinut! Tuomo selvisi tilanteesta ja hoiti matkan kunnialla maaliin. Kiitos Tuomolle! T\u00e4m\u00e4n kertaisella sotahistoria-… <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1748","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1748","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1748"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1748\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1757,"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1748\/revisions\/1757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1748"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}