Asikkalan kunta ja Pajarin Poikien Perinneyhdistys j\u00e4rjestiv\u00e4t keskiviikkona 16.10.2024 kaksi
merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tilaisuutta kunnianosoituksena kahdelle Asikkalassa syntyneelle Mannerheim-ristin
ritarille, kenraalimajuri Aaro Pajarille ja everstiluutnantti Kalervo Loimulle. P\u00e4iv\u00e4n ohjelmassa
olivat n\u00e4yttelyn avaus Tammenlehv\u00e4talossa sek\u00e4 maanpuolustusjuhla V\u00e4\u00e4ksyn yhteiskoulussa.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.pppy.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/IMG_4121-a-Kukkalaitteiden-laskijat-valmiina-kuva-Seija.jpg\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\nPerinnep\u00e4iv\u00e4 alkoi kukkalaitteiden laskulla kenraalimajuri Aaro Pajarin muistopaadelle Asikkalan
kirkonm\u00e4ell\u00e4. Tuo muistopaasi pystytettiin vuonna 1977 kunnioittamaan Pajarin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4 ja
perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\nAvajaissanoissani totesin: \u201dJohtamani perinneyhdistys teki asiasta aloitteen ja Asikkalan kunta <\/p>\n\n\n\n Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrback otti Asikkalan puolesta n\u00e4yttelyn vastaan korostaen iloaan, Avajaiset alkoivat MPK H\u00e4meen soittokunnan ryhm\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kunniamarssillamme \u201dPajarin Maanpuolustusjuhla \u201dAsikkalan omat ritarit\u201d<\/strong> V\u00e4\u00e4ksyn yhteiskoululla oli ensimm\u00e4inen iso tilaisuus Tilaisuuden avasi Asikkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen v\u00e4ritt\u00e4en sanojaan Maanpuolustusjuhlaan toivat vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tuulahduksen nuorelta sukupolvelta Asikkalan Tuomo esitteli omassa puheenvuorossaan Mannerheim-ristin taustaa keskittyen p\u00e4iv\u00e4n Omassa tervehdyksess\u00e4\u00e4n juhlaan Mannerheim-ristin ritaris\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimitusjohtaja Hieno osio juhlassa olivat siell\u00e4 esitetyt tervehdykset. Ne t\u00e4ydensiv\u00e4t is\u00e4nmaallisina, P\u00e4iv\u00e4n kummankin p\u00e4\u00e4tapahtuman musiikista vastasi MPK H\u00e4meen soittokunta Tampereelta <\/p>\n\n\n\n Kiitokset mielest\u00e4ni kruunasi kirkkoherra Jari Laulaisen viesti: \u201dKyll\u00e4 meille asikkalalaisille harvoin tarjoutuu mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 osalliseksi n\u00e4in ylev\u00e4st\u00e4 ja mieliinpainuvasta juhlasta. – Kaikkivaltiaan runsasta siunausta Teille ja Pajarin Poikien perinneyhdistykselle.\u201d<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n \u201dMannerheimin luottokaksikko\u201d Vuosina 1941 – 45 nimitettiin 191 miest\u00e4 Mannerheim-ristin ritareiksi. Se oli sotilasarvostariippumaton korkein mahdollinen tunnustus taistelukent\u00e4ll\u00e4 osoitetusta poikkeuksellisestakyvykkyydest\u00e4. Nelj\u00e4 palkituista sai ristin kahteen kertaan. Asikkalan kunta ja Pajarin Poikien Perinneyhdistys j\u00e4rjestiv\u00e4t keskiviikkona 16.10.2024 kaksimerkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tilaisuutta kunnianosoituksena kahdelle Asikkalassa syntyneelle Mannerheim-ristinritarille, kenraalimajuri Aaro Pajarille ja everstiluutnantti Kalervo Loimulle. P\u00e4iv\u00e4n ohjelmassaolivat n\u00e4yttelyn avaus Tammenlehv\u00e4talossa sek\u00e4 maanpuolustusjuhla V\u00e4\u00e4ksyn yhteiskoulussa. Perinnep\u00e4iv\u00e4 alkoi kukkalaitteiden laskulla kenraalimajuri Aaro Pajarin muistopaadelle Asikkalankirkonm\u00e4ell\u00e4. Tuo muistopaasi pystytettiin vuonna 1977 kunnioittamaan Pajarin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4… <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1669","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1669","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1669"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1669\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1673,"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1669\/revisions\/1673"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pppy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1669"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Tammenlehv\u00e4talossa avatun n\u00e4yttelyn teemana on \u201dKaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari nro 12 Aaro Pajari ja Mannerheim-ristin ritari nro 158 Kalervo Loimu \u2013 Asikkalassa syntyneet\u201d.<\/strong> Se
tuo esille n\u00e4iden kahden sankarin sotatiet ja saavutuksia. N\u00e4yttelyn materiaalin on koonnut
sotahistorian ja Pajarin tuntijamme Tuomo ja sen pystytti yhteisty\u00f6ss\u00e4 Tuomon kanssa Asikkalan
kunnan kulttuurituottaja Solja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Osa n\u00e4yttelyn materiaalista on saatu lainaksi Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseosta.
N\u00e4yttely on avoinna yleis\u00f6lle lokakuuhun 2025 asti – p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti lauantaisin. N\u00e4yttelyn
avaukseen valittiin ajankohta, jolloin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta siit\u00e4, kun
Aaro Pajari ja Kalervo Loimu palkittiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristill\u00e4, Pajari toisen
kerran.<\/p>\n\n\n\n
ryhtyi kanssamme tuumasta toimeen. Kiit\u00e4n jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa asikkalalaisia ja ennen kaikkea
n\u00e4yttelyn pystytyksess\u00e4 kanssamme ahertanutta Solja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4t\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme nyt t\u00e4ss\u00e4
tilanteessa.
Sek\u00e4 Pajari ett\u00e4 Loimu olivat molemmat Asikkalassa syntyneit\u00e4, Aaro vuonna 1897 ja Kalervo,
lempinimelt\u00e4\u00e4n Kali, vuonna 1906. Huolimatta tuosta yhdeks\u00e4n vuoden ik\u00e4erosta, pojat tunsivat
naapureina toisensa hyvin ja perheet olivat kesken\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
Avajaissanoissani totesin: \u201dJohtamani perinneyhdistys teki asiasta aloitteen ja Asikkalan kunta
ryhtyi kanssamme tuumasta toimeen. Kiit\u00e4n jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa asikkalalaisia ja ennen kaikkea
n\u00e4yttelyn pystytyksess\u00e4 kanssamme ahertanutta Solja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4t\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme nyt t\u00e4ss\u00e4
tilanteessa.
Sek\u00e4 Pajari ett\u00e4 Loimu olivat molemmat Asikkalassa syntyneit\u00e4, Aaro vuonna 1897 ja Kalervo,
lempinimelt\u00e4\u00e4n Kali, vuonna 1906. Huolimatta tuosta yhdeks\u00e4n vuoden ik\u00e4erosta, pojat tunsivat
naapureina toisensa hyvin ja perheet olivat kesken\u00e4\u00e4n tekemisiss\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n
Pajari ja Loimu taistelivat yhdess\u00e4 l\u00e4hes viisi vuotta. Heid\u00e4n yhteiset saavutuksensa olivat
talvisodassa ja jatkosodan hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa v 1941 niin ylivertaisen vakuuttavia, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6
Mannerheim antoi sen j\u00e4lkeen t\u00e4lle luottokaksikolleen vaativimmat teht\u00e4v\u00e4t. Suursaaren valtaus
1942 ja Tornion valtaus 1944 osoittivat, ett\u00e4 kaksikko oli ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n luottamuksen arvoinen.
Marsalkka palkitsi heid\u00e4t Tornion valtauksen j\u00e4lkeen ansioistaan Mannerheim-ristill\u00e4, Pajarin jo
toiseen kertaan ja Marskin omasta aloitteesta.<\/p>\n\n\n\n
Esittelin avaussanojeni lopuksi paikalla olleet p\u00e4iv\u00e4n juhlahenkil\u00f6iden j\u00e4lkel\u00e4iset: Aaro Pajarin
nuorempi tyt\u00e4r Helena Turpeinen, Pajarin vanhemman tytt\u00e4ren poika Jarmo Talasrinne sek\u00e4 Kali
Loimun pojat Kari ja Jukka.<\/p>\n\n\n\n
ett\u00e4 n\u00e4in upealla tavalla muistetaan kahden paikkakunnalla syntyneen Mannerheim-ristin ritarin
muistoa. H\u00e4n oli tyytyv\u00e4inen siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4yttely on saatu Asikkalaan ja ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n
upea kansalaisjuhla.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
pojat\u201d <\/em>ja p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t reippaaseen kappaleeseen \u201dMuistoja Pohjolasta\u201d.<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
tuossa upouudessa koulussa. Tilaisuuden juontajana toimi Asikkalan oma kansanedustaja Hilkka
Kemppi (kesk.).<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
henkil\u00f6kohtaisille kokemuksilla.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
musiikkiopiston taitajat – viuluduo Elli Auvinen ja Minea Helenius, s\u00e4est\u00e4j\u00e4n\u00e4\u00e4n opettajansa
Matleena Karjalainen.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
Juhlapuheessani esittelin aluksi yhdistyksemme ja kerroin lyhyesti Pajarin ja Loimun yhteisest\u00e4
taipaleesta itsen\u00e4isyystaisteluissamme, heid\u00e4n ansioistaan tulla palkituiksi sek\u00e4 Loimun osuudesta
Lapin sodassa. – \u201dLoimusta tuli JR 16:n esikuntap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Aittojoella tammikuun alkup\u00e4ivin\u00e4 1940.
Pajarin ja Loimun sotilaallinen yhteisty\u00f6 kesti l\u00e4hes viisi vuotta ja p\u00e4\u00e4ttyi 21.10.1944. Tuolloin
Pajari pid\u00e4tettiin valvontakomission m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 per\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 syytteen\u00e4 vankien
surmauttaminen Suursaaren valtaukseen liittyen.
Loimu jatkoi sotaansa. H\u00e4n saavutti eversti Kuistion johtaman divisioonan k\u00e4rken\u00e4 poltetun
Kittil\u00e4n kirkonkyl\u00e4n 25.10. Tammikuussa -45 perustettuun JR 1:een muodostettiin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4
\u201dTaisteluosasto Loimu\u201d. Tuo osasto soti mm jo Uhtulla tutuksi tullutta 6. Vuoristodivisioonaa
vastaan. Vahvennettu \u201dOsasto Loimu\u201d hy\u00f6kk\u00e4si saksalaisten asemiin Masselvarrissa, josta
viimeiset saksalaisyksik\u00f6t vet\u00e4ytyiv\u00e4t Norjan puolelle 27.4.1945. Tuota p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n meill\u00e4
nyky\u00e4\u00e4n Kansallisena veteraanip\u00e4iv\u00e4n\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n
Katsauksessani t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n turvallisuuspoliittiseen tilanteeseemme toin ensin esille Ukrainan
tilanteen ja Suomen mittavan tuen sille. K\u00e4sittelin my\u00f6s lyhyesti Suomen Nato-j\u00e4senyytt\u00e4: – \u201dPari
viikkoa sitten tehtiin Suomessa p\u00e4\u00e4t\u00f6s ensimm\u00e4isest\u00e4 varsinaisesta Nato-rakenteesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4.
Suomi esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Norfolkin johtoportaan alaisuudessa toimiva maavoimien alaesikunta
sijoitettaisiin Mikkeliin. Luonteva esitys, sill\u00e4 siell\u00e4 toimii jo nyt oma maavoimien esikuntamme ja
Mikkeli on ollut perinteinen p\u00e4\u00e4majakaupunki. — T\u00e4llaisen alaesikunnan saaminen Suomeen on
upea osoitus Naton luottamuksesta kykyihimme!
Suomeen on tulossa my\u00f6s mit\u00e4 ilmeisemmin pohjoiseen sijoitettavia eteen ty\u00f6nnettyj\u00e4
monikansallisia FLF-joukkoja ja niiden esikuntarakenne. Vanhana sotilaana minua on huvittanut se
keskustelu, joka syntyi Ruotsin ilmoitettua valmiutensa ottaa johtovastuun eli ns kehysvaltioroolin.
Naton s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan jokaisella j\u00e4senmaalla pit\u00e4\u00e4 kuitenkin olla nimitettyn\u00e4 yksi ulkopuolinen
kehysvaltio. T\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n olisi aika luontevaa saada l\u00e4heisin yst\u00e4v\u00e4maamme. T\u00e4m\u00e4 ei
suinkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 Ruotsi alkaisi johtaa puolustustamme. Sotilaan koulutuksellani jakokemuksellani uskallan sanoa, ett\u00e4 kriisitilanteessa nuo FLF-joukotkin alistettaisiin nopeasti
suomalaisten komentoon.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4tin juhlaesitelm\u00e4ni toteamalla – \u201dUlkoisiin uhkiin varautumisessa Suomella on moneen muuhun
maahan verrattuna muita v\u00e4hemm\u00e4n korjattavaa ja anteeksipyydett\u00e4v\u00e4\u00e4. Valmiutemme ja
suorituskykymme ovat kokoomme suhteutettuna Euroopan parhaimmistoa. Me olemme
pitk\u00e4j\u00e4nteisesti kehitt\u00e4neet kokonaispuolustustamme t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n uhkaakin vastaan toimivaksi
ja armeijamme on hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n
p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ihin ja heid\u00e4n saamiensa tunnustusten perusteluihin. H\u00e4n kertoi my\u00f6s muutamalla
esimerkill\u00e4 Pajarin esityksist\u00e4 Mannerheim-ristin ritareiksi ja kyseisten henkil\u00f6iden asioista ristin
saamiseksi. <\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Pekka Kouri kertoi ristin perustamisesta korostaen, ett\u00e4 Mannerheimin mielest\u00e4 taistelukent\u00e4ll\u00e4
osoitetut taidot ja urhoollisuus oli voitava palkita samalla tavalla sotilasarvosta riippumatta. Asiaa
korjattiin Mannerheimin vaatimalla tavalla ja uuden asetuksen mukaan palkittava nimitettiin
ritariksi ja sotilasarvoltaan h\u00e4n saattoi olla yht\u00e4 hyvin sotamies kuin kenraali.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<\/a>
maanpuolustuksellisina, p\u00e4iv\u00e4n teemaan sovitettuina ja asiapitoisina oivallisella tavalla ohjelman.
Kirkkoherran kauniit muistelot ja j\u00e4m\u00e4kk\u00e4 lopetus oli upea p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n
kapellimestarinaan Pekka Ahonen. Soittokunta on yksi vuonna 2017 syntyneist\u00e4
maakuntasoittokunnista ja sen perustana on Partiolippukunta Tampereen Kotkien
puhallinorkesteri.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
Asikkalassa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4mme maanpuolustusjuhla sai yleis\u00f6lt\u00e4 ja kunnalta kokonaisuudessaan
hienon palautteen! Tilaisuuden juontaja Hilkka Kemppi: \u201dL\u00e4mmin kiitos ett\u00e4 valitsitte j\u00e4rjest\u00e4\u00e4
tuon tarpeellisen juhlan juuri Asikkalassa.\u201d<\/em> <\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
Paikallislehdess\u00e4 \u201dP\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me\u201d oli heti seuraavana lauantaina mairitteleva koko aukeaman juttu.
N\u00e4yttelymme oli tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran virallisesti auki yleis\u00f6lle. Olin siell\u00e4 Tuomon
kanssa vastaanottamassa v\u00e4ke\u00e4 ja heilt\u00e4 saamaamme positiivista palautetta!<\/p>\n\n\n\n
Tuntui hienolta olla 16.10.2024 Asikkalassa! Tuomon ja minun parin vuoden ty\u00f6rupeama
yhdess\u00e4 asikkalalaisen ahertajan Solja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kanssa ei ollut mennyt hukkaan!<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Kale Sipi
puheenjohtaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>